Eivät ole helppoja ne leivonnaiset. Miten sitä aina onnistuu vähän kämmimään...? Harjoituksen puute, liika jännitys vai synnynnäinen kyvyttömyys? Sanokaapa se.
Ystävän synttäreille paakaroimieni kaakkujen reseptin lunttasin tällä(
kin) kertaa
Kinuskikissan blogista, josta jopa laiseni poropeukalo saa niiiiiiin tarkat ohjeet, että epäonnistuminen on erittäin epätodennäköistä (mahdollista kuitenkin). Näiden kaakkujen kohdalla hätiköin mitä ilmeisemmin kiilteen kanssa, jolloin pinnasta tuli kauniin kuulaan sijasta lumisen tunkkainen. Taisi olla limemehuliemi vielä vähän turhan lämmintä... Hups. MAku oli kuitenkin kohdallaan, eivätkä kohteliaat synttärivieraat edes kommentoineet leipomusten ulkoasua. Hyviä ihmisiä.
Reseptin löydätte
täältä, omaa tuunausta oli ainoastaan mustikoiden ripottelu koristeiksi (melkoinen mielikuvitus allekirjoittaneella, eikö?).
6 kommenttia:
hieno ripottelukoristelu! mä tykkään täntyypppisistä just eniten. syötävää ja kaunista.
Oli kyllä mieltsin hyvää. Mut onhan tuossa ulkoasussa vielä vähän kehitettävää... :P Ens kerralla sit!
Nättihän tuo on! Hienon näköinen tuo vihreä hyytelö ainakin kuvassa...
Ihan todella upea herkkukakku!! kohta olis kahden kakun suunnittelun paikka taas, kun joulukuun 1.päivä lähestyy... otatko pestin?
Mielestäni tämä kakku näyttää erittäin herkulta kiilteestä huolimatta :P Limekakut on lähestulkoon aina hyviä. Ens kerralla tosiaan kannattaa melkeimpä täysin hyydyttää se keskikerros, ja kaataa kiille vasta hyytyneelle kakulle ;)
Insanity: Kiitti vinkistä! Lupaan noudattaa sitä ens kerralla. :)
Eppuli: Jepujepu! Mitäs tällä kertaa pannaan tulemaan?
Lähetä kommentti