Laihdutusjälkkäriä (muka) (jos siis liikaa syö)

Nythän on taas se aika vuodesta, kun ihminen lohduttaa itseään kaiket illat monenmoisilla herkuilla keskellä pimeää ja kylmää ja kiirettä. Tai niin minä olen ainakin varsin ansiokkaasti tehnyt. Kovin mukavaa puuhaa moinen onkin, mutta pidemmän päälle varsin tuhoisaa vaattehien saumoille. Kaikenmaailman suklaafesteille ja muille bakkanaaleille pitääkin keksiä välillä korvikkeitä, jottei nyt ihan muodottomaksi pääse pimu paisumaan. Seuraavan söin, kun edelliskertana onnistuin jättämään jädepaketin kaupan hyllylle uutta uhria odottamaan.

Kevyempi mustikka-vaniljarahka

1 prk (2,5 dl) vähärasvaista, vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
2 prk rasvatonta maitorahkaa
200 g mustikoita pakkasesta
makeutusta maun mukaan

Vaahdota vaniljakastike. Lisää joukkoon rahkat ja marjat ja makeuta suuta hiveleväksi. Koristele esim. mantelilastuilla.

Määki, Kili ja Kali - Haasteruokaa iskälle

Viime sunnuntaina vierailin vieraassa köökissä kokkaamassa. Taisiis. Ei voi kyllä vieraasta puhua, mutta uskaltauduin kuitenkin ulos omasta keittiöstäni. Osoite oli lapsuudenkoti ja sapuskan laakaamisen tavoite isin mahan täyttäminen ja mielen hyventäminen. Ja jotta osuisin mahdollisimman moneen kärpäseen, päätin kantaa tämän herkun myötä myös korteni Melukylän emännöimään marraskuun ruokahaasteen korkeaan kekoon.

Reseptin löysin jostain mystisestä paikasta olohuoneemme lehtikasaan päätyneestä Kodin kuvalehdestä (21.8.2008). Muuntelin ohjetta hiukan olosuhteiden pakosta. Esimerkiksi reseptissä vinkatut määkin lapa tai etuselkä vaihtuivat sisäpaistiin, koska kauppa ei luullista lihaa laisinkaan tarjonnut. Lisäksi alkuperäisen aviisin mukaan lammaspalat ja kaalisilppu menevät raakoina pataan kypsymään, mutta eihän mistään niin isoa atiaa löydy! Siispä sekä kaalit, että lampaat esikeitettiin uunipadan tilavuuden riittävyyden varmistamiseksi. En myöskään kauheasti käyttänyt mittoja aineiksia pataan viskoessani, vaan luotin silmään ja käden kallistuskulmaan. Eikä tarvinnut kyllä ainakaan sen suhteen surra, lopputulos oli nimittäin lähimain taivaallinen. Uudestaan. Lisää. Enemmän. Kiitos.

Lammasta kera kaalin ja taatelin

1 kg kaalia
n. 600 g lampaan sisäpaistia
2 dl tummaa olutta
(osa lampaan keitinliemestä)
1/2 dl siirappia
2 tl jeeraa
2 kanelitankoa
2- 3 tl merisuolaa
200 g taateleita
2 rkl sitruunamehua

Suikaloi kaali ja paloittele liha. Keitä molempia jonnin aikaa turhien nesteiden haihduttamiseksi merisuolalla maustetussa vedesä. Nostele silput ja palat pataan ja paista ilman kantta 225 asteessa noin 20 minuuttia. Nosta pata uunista ja kaada joukkoon siirappi, olut, lihaliemi. Viskaa joukkoon myös kanelitangot ja suola. Laske uunin lämpöä 175 asteeseen, peitä pata kannella ja kypsytä vielä vähintään tunti (mieluummin pari). Tarkista kypsyys, lisää kivettömät taatelit ja sitruunamehu, säädä uuni nollille ja anna makujen tasaantua vielä parikymmentä minuuttia. Nautiskele valmista pataa esimerkiksi tuoreen leivän kanssa.

Kiikikiii! (Eikun oikeasti kikiki.)

On ne vaan niin hyviä, pienet pallerot. Taipuvat sooseihin ja salaatteihin. Mahan saa täyteen ja hyvän omatunnon myös (ihan vaan siksi, kun on niin terveellistä ja ekologista protskua). Ja halpaakin on, kelpaa lastata ostoskorihin soijajuuston sijaan taantuman tuivertaessa.

Näillä perusteluilla luulisi jo sinunkin kipaisevan kauppaan ja sieltä kotiköökkiin KIKkailemaan (on syitä, miksi allekirjoittanut ei toimi copyna)! Niin. Siispä reseptiin.

Korianteri-kikhernesalaatti

2 prk kikhrneitä
1 puska korianteria
2 punasipulia silputtuna
6 kypsää tomaattia kuutioituina
pippuria
1 appelsiinin mehu
ripaus suolaa

Sekoita kaikki aineet yhteen ja anna makujen tasaantua hetki. Jos tomaatit ovat normia mehukkaampia, purista ylimääräinen neste kuutioista varovasti kämmenilläsi.

Ruusuja ilman risuja

Huh. Pahin hoppu alkaa olla takana, joten päivitystahdin pitäisi olla tästä etiäpäin rahtusen rivakampi. Kokannut oon kiireestä huolimatta, pitäähän ihmisen syödä. Tehdyn dokumentointi alkakoot tästä.

En muista, miss lehdessä neuvottiin turauttamaan currytahnaa makrulaatikkoon, mutta jossain niin kuitenkin tehtiin. Lammamaisen luonteeni vuoksi noudatin tietenkin käskyä mukisematta. Samaan syssyyn päätin tyydyttää viikkoja vaivanneen ruusukaalihimon ja heitin pastan sekaan noita natuisia nuppuja (muutenkin määrittelin reseptin oman mielikuvitukseni mukaan). Kummia en lopputulokselta odottanut, mutta ne vähäisetkin odotukset ylittyivät taivaankantta hipoen. Ja ihan liioittelematta. Oli nimittäin ältsin(mieltsin) hyvää. Siispä lämpöiset suositukset, olkaa hyvät.

Ruusukaali-makaronilaatikko

Pari isoa kourallista ruusukaaleja
1 kesäkurpitsa
1 iso sipuli
oliiviöljyä
n. 2 rkl mietoa currytahnaa
n. 300 g ruisfusilleja
1 kasvisliemikuutio
4 luomumunaa
2 appelsiinin mehut
2-3 dl maitoa
pippuria
chilijauhetta

Pane pastat kiehumaan kasvisliemikuution kera. Halkaise ruusukaalit, poista niistä kannat ja keitä muutaman minuutin ajan (suolatussa) vedessä. Pilko kesäkurmitsa ja sipuli. Kuullota hetki tilkassa öljyä, lisää lopuksi hiukan pehmenneet ruusukaalit ja currytahna. Sekoita kypsän pastan kanssa uunivuoassa. Sekoita toisessa kulhossa appelsiinien mehut, maito, munat, pippuri ja chili. Kaada munamaito pastan päälle uunivuokaan. Paista 200 asteessa puolisen tuntia.

Ole hiljaa Ketsuppi nyt vaan.

No niin olenkin. Ja johtuen ihan vaan siitä, että kaikki maailman stressi ja paine ja muut mukavat ovat kasautuneet kuluvaan pariin viikkoon. Yritä tässä nyt sitten edes hengittää...

Kasa ruokakuvia odottaa kamerassa, ehkä jo loppuviikosta pääsen niitä (ja sieluani) tänne purkamaan. Kärsivällisyys kaunistaa. I'll be back. Älkää menkö pois sillä aikaa.

Kiitti. (Ja anteeksi.)

Kookos ja kik, kaverini.

Mitä saa, kun panee pannulle kikhernosia sekä kookosta? No herkkua tietenkin! Mainittujen evästen kanssa kun on likimain mahdotonta mennä vikaan. Ja kun päälle pinotaan vielä pari ansaittua plussaa, edukkuus ja nopeus, pääsee tämä sapuska ainakin allekirjoittaneen köökissä top kymppiin himottujen arkiruokien listalla. Useammin! Enemmän! Jah.

Helppoa kuin saippua (eli kikhernecurry)

5 porkkanaa
1 sipuli
1 prk (400 g) kikhrneitä
1 prk (400 ml) kookosmaitoa
3 tl punaista currytahnaa
1/2 limen mehu
1 tl kuivattua ja jauhettua korianteria
ripaus chilijauhetta
öljyä
jasmiiniriisiä 4-5:lle

Kuori ja viipaloi porkkanat, pilko kuorittu sipuli ohuehkoiksi lohkoiksi. Kuullota molempia pienessä määrässä öljyä, kunnes hiukan pehmenevät ja saavat väriä. Kaada sekaan kikherneet ja kookosmaito. Mausta currytahnalla, korianterilla, chilijauheella ja limen mehulla. Anna hautua miedolla lämmöllä puolisen tuntia. Kauho kitaan keitetyn jasmiiniriisin mukaan.

Cumplaños de papa! Ay, ay, ay!

Armas, vuosia täyttänyt isipappani koki yllätyksen eräänä syyskuisena viikonloppuna, kun perinteisen normisynttäriaterioinnin sijaan huusholli muuttui espanjalaishenkiseksi fiestatantereeksi. Ariva!
Tarjolla oli herkullisia sekä terveellisiä tortilloja, jälkiruokana suklaa-melonisalaattia. Nam. Lisäksi sekä juhlakalu, että juhlavieraat olivat pukeutuneet teeman vaatimalla tavalla. (Espanjaa oltais myös puhuttu, jos oltais osattu.) Ol haaskaa!

(Täytyy tässä myös näin yleisellä tasolla todeta, että teemajuhlat on maailman kivoimpia. Se on varmaan semmoinen suuri yhteenkuuluvaisuuden tunne, kun kaikki näyttävät yhtä tyhmiltä. Tai sitten se on se todellisuuspako, mikä saa ihmisen hyvälle tuulelle. Siis, kun saa leikkiä jotain ihan muuta tyyppiä kuin oikeasti on. Teemajuhlistahan saa helposti kehitettyä vaikkapa koko illan kestävän improvisaationäytelmän. Rajattomat mahdollisuudet ja paljon lystiä.)

Tuoresalsa

8 kypsää tomaattia
1 keltasipuli
1 chili
1/2 limen mehu
mustapippuria
suolaa

Leikkaa tomaateista kannat pois ja kuutio loput (pedanteimmat voivat halutessaan myös kaltata tomaatit, itse en jaksanut). Silppua sipuli ja chili. Sekoita kaikki aineet yhteen ja anna vetäytyä ennen tarjoilua.


Guacamole

4 isoa avocadoa
1 tomaatti
suolaa
pippuria
1 limen mehu
1 tl jauhettua korianteria

Kaiva avolihat kuoristaan ja muussaa mössöksi. Sekoita joukkoon limen mehu, jottei hedelmän malto tummu. Poista tomaatista kanta ja kuutioi se avokadon joukkoon. Mausta ja anna makujen tasaantua jääkaapissa.


Kana-paprikafyllinki

1 tissiä
1 punainen paprika
1 keltainen paprika
1 vihreä paprika
chilijauhetta
paprikajauhetta
pippuria
suolaa
öljyä

Mausta kokonaiset kanantissit reilusti chili- ja paprikajauheella. Paista uuninpellillä 200 asteessa n. 20 minuuttia, kunnes kanat ovat kypsiä. Suikaloi paprikat ja kuullota niitä pannulla pienessä määrässä öljyä. Mausta suolalla, pippurilla ja chilillä. Viipaloi tissit ja heitä viipaleet pannulle lämpenemään, kun paprikat ovat saaneet hiukan väriä.


Oheen

tortillalättyjä (lämmitettyinä)
punasipulia siivutettuna (raakaa tai paistettua)
jääsalaatin lehdyköitä
ranskankermaa

(Tässä kohtaa pitää muistuttaa, jotta tortillat kuuluu survoa niin täyteen herkkuja, että puolet sisällöstä tippuu rinnuksille ja sitten niitä pitää kaapia siitä lusikalla ja kirota, kun tuli laitettua niin vaalea paita päälle ja vielä sellainen, jonka saa pestä korkeintaan kolmessa kympissä.)


Suklaa-melonisalaatti

lohko vesimelonia
1/2-1 hunajameloni
1/2-1 verkkomeloni
1 levy tummaa suklaata
1/2 dl maitoa tai kermaa
reippaasti jauhettua chiliä

Pilko melonit. Sulata suklaa varovasti miedolla lämmöllä kattilassa. Notkista tilkalla maitoa tai kermaa. Mausta jauhetulla chilillä. Tarjoa, kun kastike on vielä lämmintä.