Arki on halpa ja hyvä

Ihminen, joka ei ole niin kovin lihan perään, pääsee kyllä halvalla. Ja nyt puhun ruoasta. Nimittäin. Tarpeet tästä reseptistä syntyvään kolmeen isoon (ja herkulliseen) ruoka-annokseen irtosivat alle vitosella. Edukasta kuin saippua ja terveellistä myös.
Näinä epävarmuuden päivinä, kun inflaatio ja pankkikriisit ja ruokapula puhuttavat ja ihmiset kotomaassammekin yhä enemmän valittavat, että enää ei ole varaa yhtään niin moneen ulkomaanmatkaan vuodessa, tällaiset Matti-kukkaro-ohjeistukset ovat varmasti entistäkin tervetulleenpia. Siispä, tehkääpä tänään ruoaksi tätä. Lupaan lopputuloksen hyväilevän niin suuta, vatsaa kuin pankkitiliä.

Aurinkoinen papupata

4-5 porkkanaa
1 sipuli
1 punainen paprika
1 pieni chili
1 prk ananaspaloja
liraus edellisen mehua (juo loput)
1 prk (400 g) kidneypapuja
1tlk (200 g) paseerattua tomaattia
desin verran vettä
töräys ketsuppia
muutama rouhaise mustapippuria
1 tl suolaa
2 tl paprikajauhetta

oheen keitettyjä pottuja

Kuori ja pilko porkkanat, pieni paprika ja silppua sipuli sekä chili. Kuullota kaikkia pannulla tilkassa oliiviöljyä. Lisää ananakset ja muut aineet. Hauduta miedohkolla lämmöllä, kunnes maut tasaantuvat ja porkkanat kypsyvät. Tarjoa valmis soosi esim. keitettyjen perunaisten kera.

Shhhh... (...iitake)

Lahjaksi saatujen suppisten jälkeen sieni-innostus ei ottanut laantuakseen. Kourin intoni vallassa kapan hevi-osaston hyllyiltä melko päämärättömästi asioita ja kuorrutin korin siitakerasiolla (onko se nyt oikeasti sitten siitake vai shiitake...?). Kotiin päästyäni annaoin veitsen heilua yhä kaupassa vallinneen vimman voimin. Ja vokkiahan shiitä shitten tuli.

Shiitakevokkki

100 g tuoreita siitakkeita
1 kesäkurpitsa
muutama porkkana
1 levy munanuudelia
pala inkivääriä
3 tl kevätsipulitahnaa
3 kynttä valkosipulia
1 chili
mustapippuria
seesamiöljyä paistamiseen


Pane munanuudelit veteen likoamaan. Paloittele ja pilko vihannekset ja muut. Kuumenna pannu ja heitä vihanneksia seesamöljyyn paistumaan. Lisää joukkoon pehmenneet ja valutetut nuudelit. Paistele, kunnes kaikki on kypsää ja rapeaa. Rouhaise silaukseksi vielä mustapippuria.

Syksyn ristikeittiö - sienimetsä meets riisipelto

Näitä riisipapereita on lojunut jo tovin verran tuolla keittiön kaapin perukoilla. Ja olen miettinyt kovasti (melkein pääni puhki), miten niitä saisin tuhottua (jos niitä tarkoituksenmukaisia vietnamilaisia kääröjä ei huvita askarrella).
Luovuus puhkesi sitten jokin aika sitten kukkaansa lahjaksi saatujen suppilovahveroiden myötä. Sitä paitsi nyt saa halpaa kaalia ja se on kovin herkullista. Laskin siis yksi plus yksi plus yksi, ja menin ihan sekaisin. Ja lopulta väkersin moisia nyyttejä. Ihan hauskojana näistä tuli, vaikka onhan se riisipaperi aika sitkoa.

Lopuksi vielä semmoinen anelu, että uusia ja innovatiivisia riisipaperinkäyttöehdotuksia otetaan ilolla vastaan. Niitä on nimittäin edelleen vino pino masuun pääsyä odottelemassa...

Kaali kääryleessä

riisipaperilevyjä
reilusti sieniä
2 sipulia
pala kaalia
kasvisfondia
oliiviöljyä
pippuria
(suolaa)

oheen:
puolukkahilloa

Silppua kaali ja pane silppu kasvisfondilla maustettuun veteen kiehumaan. Keitä, kunnes kaalit pehmenevät. Heitä sienet kuumalle pannulle nesteitänsä haihduttamaan, kaada tovin päästä sekaan hiukkasen öljyä ja lisää sipulit silputtuina. Rouhaise perään ronskisti pippuria. Kun ylimääräinen neste on haihtunut, kääntele joukkoon valutettu kaalisilppu. Tarkista lopuksi suola.
Kostuta riisilevyjä pari kerrallaan (eivät pareittain repeä niin helposti) vedessä. Kun notkistuvat, lusikoi keskelle sieni-kaaliseosta ja kääntele tortillan lailla nyytiksi. (Riisipapereista tulee sitten kostuessaan tahmeita, joten yksi kääryle kerrallaan toimii parhaiten. Valttina maltti ja sillain.)
Nassuta valmiit nyytit puolukkahillon kera. Ja syö aina yksi liikaa

Pikapostaus paistetulle rahkalle

Tämän herkullisen rahkapaistoksen ohjeen löysin Peppermintistä, Peppermint taas oli löytänyt reseptin Kotikokki.netistä. Ja on paistosideaa on ehditty kokeilla jo Apinakeittiössäkin. (Niin ne reseptiläiset täällä sähköisessä rinnakkaisuniversumissa kiertävät. )
Itse tein paistoksesta Piparmintun vinkkaamaan suolaisen version. Tuplasin ohjeen ja muokkasin sitä hiukan, lopputuloksena oli makoisa (ja kevyehkö) korvike perinteiselle piirakalle.

Tomaattinen rahkapaistos

2 prk (rasvatonta) rahkaa
3 munaa
2 tl leivijauhetta
2,5 dl vehnäjauhoja
1/2 prk aurinkokuivattuja tomskuja
(rasvaa vuoan voiteluun)

Pieni hiukan tomaatteja ja sekoita kaikki aineet. Levitä seos voideltuun piirakkavuokaan ja paista 175 asteessa reilun puoli tuntia, kunnes paistoksen pinta on saanut kauniin päivityksen.

Kurpitsa ei ole vieläkään tässä! (osa 2)

Jatkoa edelliseen seuraa. Eihän se kurmitsa meinannut loppua millään. Paitsi sitten, kun sitä olisi tarvinnut enempi. Tätä soppaa piti nimittäin lopulta yrittää sakeuttaa jauhoilla, kun kurpitsaa olikin vähempi kuin aluksi arvioin. Luovuus kuitenkin pelasti paljon ja lopputuloksena on oli mukavan ärhäkkä (chilin ansiota) soppa koleiden syyspäivien kylmettämää ihmistä lämmittämään.

Aurinkoinen kurpitsasoppa

5 dl vettä
kanaliemikuutio (kasviskin käy)
reilu pala kurpitsaa
1 sipuli
1 pieni chili
2,5 dl (kevyttä) ruokakermaa
1 reilu tl vehnäjauhoa
mustapippuria

Paloittele vihaiset ja keitä liemikuutiovedessä pehmeiksi. Rouhaise sekaan pippuria ja soseuta. Sekoita jauho kermaan ja jauhokerma keittoon. Varmista klimpittömyys reippailla rannepyöräytyksillä. Kuumenna uudestaan ja anna sakeutua.

Kurpitsa ei ole vielä tässä! (osa 1)

Viime kuun ruokahaaste kokeilemaan isoa keltaista vähän enempikin. Kurmitsaa jäi nimittäin jääkaapin hyllylle vielä aimo lohko varsinaisen haasteruoan valmistuttua. Haaskuu on ehdoton nounou (tai siis siihen pyrin), joten pitihän loppumollukasta jotain väkertää.

Kaupasta, josta onnistuin kurpitsan löytämään, tarttui mukaan monenmoista (oli ihan liian hyvät valikoimat normialepoihin tottuneen silmissä). Alla avattuun sapuskaan käytin kyseisistä ekstranimikkeistä kahta: ihanan pehmeää lampaanmaitojuustoa (jonka nimeä en kuollaksenikaan muista) sekä ahainaniinherkullista balsamicosiirappia.
Ja lopputulos oli, vaikka itse sanonkin, oikein onnistunut. Sallaadin aineksien maut sopivat yhteen kuin... ...No. Ne nyt vaan sopivat yhteen. Kas, näin se kävi.

Paahdokas kurpitsasalaatti
(2 annosta)

siipale keltaista kurpitsaa
suolaa
pippuria
1 rk tammenlehvää
1/2 punasipuli
vajaa 100 g pehmeää lampaanmaitojuustoa
2 rkl pellavansiemeniä
reilu loraus balsamicosiirappia

Pilko kurpitsa ja viipaloi palat ohuiksi siivuiksi. Levitä siivut leivinpaperille uuninpellille, ripottele pinnalle pippuria ja suolaa ja paahda 200 asteessa 10 minuuttia.
Revi salaatti lautasille. Lohko sipuli ohuiksi siipaleiksi ja tiputtele salaatin päälle. Levitä päälle kurpitsa ja pieniksi revitty juusto. Ripottele pinnalle siemenet ja kruunaa lorauksella balsamicosiirappia.

Garfield and friends

Postailu on hetkeksi tauonnut hektisestä normielämästä johtuen. Alkava viikko lienee jo aavistuksen verran leppoisampi, joten uskallan melkein luvata tänne tuolloin ilmestyvän erinäisiä sieni- sekä kurmitsareseptejä. Kuvat kuumottavat jo kamerassa (ja reseptit pitkin keittiötä lojuvilla muistilappusilla).
Niitä odotellessa kuitenkin hiukan hitaiden päivien herkkua. Välillä nimittäin käy niin, että ihmisparka herää sunnuntaihin turvonneena ja väsyneenä ja kalpeana (hassu ilmiö, mistä lie johtuu...). Noina hetkinä päässä jomottaa tumtumtum ja mieli halajaa tuhtia ja täyttävää, jotta toipuisi. Viimeksi, kun sellainen sunnuntai valkeni, pakersin seuraavan lahjan vatsalleni.

Synnikäs sunnuntailasagne

400 g paistijauhelihaa
2 prk yrttimaustettua tomaattimurskaa
1 chili
2 punasipulia
3 kynttä valkosipulia
1 rs tuoreita herkkusieniä
1/2 prk (n. 150 g) aurinkuivattuja tomskuja
1 rkl tummaa balsamicoa
1 tl sokeria
muutama rouhaisu mustapippuria
1 laakerinlehteä
1 liemikuutio
1/2 tl kanelia
1 ps mozzarellaraastetta
muutama lasagnelevy

Pieni sipulit ja chili. Ruskista jauheliha kevyesti pannulla ja heitä sekaan pienimäsi vihaiset ja kuullota niitä tovi. Silppua myös aurinkokuivatut ja lisää silppu pannulle. Kaada päälle tomaattimurskat ja mausteet. Pieni herkkusienet ja kumoa palat tomaattimössön päälle. Anna hautua miedolla lämmöllä vähintään puolisen tuntia.
Voitele uunivuoka ja kokoa siihen vuorotelle tomaattikastiketta ja lasagnelevyjä. Ripottele pariin väliin aavistus juustoraastetta. Pane ylimmäksi lasagnelevykerros ja kuorruta se juustoraasteella
Paista 200 asteessa n. puoli tuntia. Jos juusto innostuu ruskettumaan liikoja, peitä vuoka foliolla.
Tarjoa oheen vihreää salaattia, jotteivat syöjät mene täysin tukkoon.

En osaa erityisemmin arvostaa juustokastiketta (limaista, epäilyttävää sotkua). Siksipä en sitä tälläkään kertaa lasagneni kuorrutteeksi vääntänyt, vaikka se tähän lajikkeeseen mitä ilmeisimmin kuuluukin. Pahoittelut siis kaikille ko. soosin ystäville.