Risotto, johon panin limeä

Kesä on ihan vienyt mennessään. Kotikeittiö vaihtuu turhan usein ravinteleiden köökkeihin tai sään niin salliessa puistoon kannettuihin mansikoihin ja karipekkoihin (se on karjalanpiirakka). Melkein hävettää kokkailettomuus (mutta ei ihan kuitenkaan). Jotain olen kuitenkin saanut laakattua, parsarisottoa nimittäin ainakin (serkku luki, että perserisotto ja ihmetteli, mikä metafora sekin sitten on). Olin sillä tavalla rohkea, että sujautin nesteiden sekaan sitruunamehun lisäksi myös yhden limen nesteet. Toi kivasti tujakkuutta ja taittoi samalla parmesaanin tyydyttyneitä. Mies tosin sanoi silti, että "onpa tuhtia". Hyvin näytti silti maistuvan.

Parsarisotto limellä

4 dl risottoriisiä
keltasipuli
oliiviöljyä
voita
vahvaa kasvislientä
nippu parsaa
sitruunan mehu
limen mehu
n. 100 g parmesaania
pippurian

Kuullota silputtua sipulia sekä riisejä voin ja öljyn seoksessa, älä ruskista, kun muuttuvat kuultaviksi kaada sekaan kasvislientä vähän kerrallaan. Lisää parin desin jälkeen sitruunan ja limen mehut, rouhaise perään pippuria. Keitä parsat kypsennyksen aikana semikypsiksi suolatussa vedessä ja pilko paloiksi. Kun riisi on al dente miinus (ja nestettä on jäljellä niin, että tavara on sopivan löysää), veistä sekaan juusto ja kumoa perään parsat. Anna olla vajaa minuutti. Sitten syö.

Tässä kävi niin, että kamerasta oli akku loppu, enkä ehtinyt sitä ladata, koska risotto on pikaruokaa, ja sitten piti ottaa kuva puhelimen kameralla, joka on aika surullinen ja siksi kuvistakin tuli vähän surullisia. Anteeksi.