Sämpyläisiä, osa 2

En tosiaan ole kovinkaan kummoinen leipuri. Kaukana siitä. Leipominen vaatii edes jonkin verran kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, siis hyveitä, joilla allekirjoittanutta ei ole pilattu. Olen kuitenkin päättänyt oppia supermestaripaakariksi (piiitkän ajan kuluessa siis). Harjoitus tekee mestarin, yrittänyttä ei laiteta, ja niin edelleen.

Sämpylöitä pyörittelin jo kertaalleen tämän blogin elinaikana -melko heikoin (=kumisin) tuloksin. Tuolloin sain vinkkejä herkumpaan lopputulokseen Uneliaan kokin Annalta. Annan ohjeistukset takaraivossani (ja sämpyläjauhopussin ohje suunnannäyttäjänä) ryhdyin uuteen koitokseen. Ja täytyy myöntää: nyt onnistui! (Jibii!)

Onnistuneet pellavansiemensämpylät

5 dl kädenlämpöistä vettä
13 dl karkeita sämpyläjauhoja
1 dl oliiviöljyä
2 rkl siirappia
1 ps kuivahiivaa
1 tl suolaa
1/2 pellavansiemeniä

Sekoita siirappi ja suola veteen. Lisää pikkuhiljaa joukkoon jauhot, joihin on sekoitettu hiiva. Sekoita koko ajan ja loppuvaiheessa joukkoon öljy ja pellavansiemenet. Vaivaa kunnolla ja anna kohota suojattuna puoli tuntia.
Painele kohoamisen jälkeen ilmat pois taikinasta ja treenaa käsilihaksia vaivaamalla taikinaa kärsivällisesti. Pyörittele sämpylöiksi ja anna taas kohota puolen tunnin ajan.
Voitele vedellä ja ripottele pinnalle pellavansiemeniä.
Paista 225 asteessa n. 14 minuuttia.

Salviaa muffinivuoassa

Näissä piiraissa salvia näytteli eittämättä pääosaa. Kyseinen yrtti on minulle melko vieras, ja siksipä halusinkin sille estradin kokeilumielessä luovuttaa. Ja täytyy myöntää: hyvin vahva vihreä hommansa hoiti, aplodit olivat ansaitut.

Salvia-oliivipiiraset

1 pkt (400 g) rukiista piirakkataikinaa
kourallinen revittyä salviaa
kourallinen mustia oliiveja puolitettuina
1/2 punasipuli pienittynä
n. 1 dl parmesaaniraastetta
3 munaa
2-3 dl maitoa
pippuria

Voitele muffinipellin kolot ja vuoraa ne taikinalla. Tiputa vuokien pohjalle punasipuli ja oliivit. Sekoita munat, maito, parmesaani, salviasilppu ja pippuri, ja kaada munamaito vuokiin. Vuoat saavat täyttyä ihan piripintaan. Paista uunin keskitasossa 200 asteessa, kunnes piiraat ovat kohonneet ja saaneet kauniin, kullankeltaisen värin.

Lapsuusruokaa

Uneliaan kokin keittiössä kypsyi jokin aika sitten lapsuusvuosieni herkku: uunimakkara. Nostalgia-aalto veti pienen ihmisen niin herkäksi, etää kaupasta tarttui mukaan - ensimmäistä kertaa vuosikausiin - sininen lenkki.
Hunnutin makkaran sipulilla ja tomaatilla ( ja toisin kuin lapsuusaikoina, sekoitin joukkoon myös reilusti chiliä) ja keitin oheen spagettia (kotonani uunimakkara syötiin useimmiten spagetin kanssa, syytä tähän en osaa tosiaankaan kertoa).
Ja kuulkaas. Itku meinasi tulla, kun tätä söi.
Sapuskan jälkeen oli ihan pakko kaivaa esiin vanhat valokuva-albumit ja huokailla paljaille jaloille, ruskeille samettihousuille, aurinkohatuille ja pienille Jaffa-pulloille saunan jälkeen.

Nostalgiamakkaraa

1 sininen (kevyt)lenkki
500 g tomaattimurskaa
1 iso sipuli
1/2 kokonaisen kynnen valkosipuli
1 punainen chili
200 g vihreitä papuja pakasteesta
reilusti mustapippuria
1 rkl sokeria
suolaa
(öljyä)
(oheen spagettia)

Kuori makkarat, vedä niihin muutama viilto ja laske ne uunivuoan pohjalle. Silppua chili ja valkosipuli, lohko sipulit. Heitä edelliset papujen kanssa pannulle ja kuullota hetki öljyssä. Kuorruta tomaattimurskalla, rouhaise sekaan reilusti pippuria, mausta suolalla ja sokerilla. Kaada seos makkaroiden päälle ja paista 200 asteessa n. 20-30 minuuttia. Tarjoa keitetyn spagetin kanssa ja lurauttele aina välillä sekaan lisää ketsuppia.

Ei ihan ahvenanmaalainen

Tykkään kovasti ahvenanmaalaisesta pannukakusta. Siitä sellaisesta, jossa on riisiä ja rasvaa ja kardemummaa. Hyvänä syömäpäivänä voisi tuhota kyseistä herkkua vaikka kokonaisen pellillisen (no, ainakin melkein).

Pari päivää sitten tuunasin affenalaisesta pannarihimoissani oman, hiukan kepeämmän version ja keitin oheen hillontapaista. Nopeasti katosi tämäkin plätty, vaikkei orginellia ollut nähnytkään (lopulta ainoa ahvenaiseen yhdistävä asia taisi olla kardemumma :P).

Appelsiini-kardemummapannukakku

5 dl rasvatonta maitoa
2,5 dl (luomu)vehnäjauhoja
3 (luomu)munaa
1 appelsiinin mehu
3 tl sokeria
1/2 tl suolaa
1 tl kardemummaa
(n. 25 g sulatettua voita)

Sekoita kaikki aineet huolellisesti keskenään. Varmista, että vehnäjauho jää taikinaan paakuiksi. Tarkista maku ja jätä lepäämään.
Kaada hillon valmistuttua leivinpaperitettuun uunivuokaan ja paista 180 asteessa noin puoli tuntia.


Lime-mansikkahillo

n. 300 g pakastemansikoita
2 limen mehut
1 dl tavallista sokeria
1 liivatelehti
(voit unohtaa liivatteen, jos käytät hienon sokerin sijasta hillosokeria)

Kaada sokeri, sulaneet mansikat ja limemehu kattilaan. Keittele hiljalleen vähintään vartin verran. Liota liivate kylmässä vedessä, puristele kuivaksi ja lisää mansikkasotkun joukkoon. Keitä vielä hetki ja siirrä jäähtymään.

Kaalia, kookosta, kalaa

Ihminen tarvitsee D-vitamiinia. Ja hyviä rasvahappoja. Ja kaikkea sen sellaista. Tarpeet täyttääkseni panin lohta uunin. Oheen silppusin Maku-lehdestä 03/08 bongattua kookos-kaalisalaattia (ulkomuistista meni, joten heittoa alkuperäiseen ohjeeseen saattaa olla reilustikin).
Tämän aterian jälkeen oli hyvä olla.

Chili-limeuunilohi

400 g lohta
yhden limen mehu
suolaa
reilu pala punaista chiliä

Pane lohi uunivuokaan ja rutista päälle limen mehu ja mausta suolalla. Viipaloi chili ja levitä viipaleet lohelle. Paista 180 asteessa 20-30 min.


Kookos-kaalisalaatti

1 pieni valkokaali
3 vartta selleriä
1/2 keltasipuli
pieni prk (165 ml) kookosmaitoa
suolaa
sokeria

Silppua rehut ja kaada sekaan kookosmaito. Ripauta joukkoon suolaa ja sokeria ja anna tekeytyä ainakin puoli tuntia.

Rakastaja vatsalleni (piimä)

Nam, nam, nam (paitsi sokeria olisi voinut olla vähän enempi). Ja sen pidemmittä puheitta itse asiaan.

Piimävanukas omena-kanelisoseella

4 dl piimää
2 tl vaniljasokeria
1 tl tomusokeria
4 liivatelehteä
vettä
1 prk lasten omenasosetta
1 /2 tl kanelia
(sokeria)

Pehmitä liivatteet kylmässä vedessä ja liota sen jälkeen pieneen tilkkaan kiehuvaa vettä. Lisää sekaan sokeroitu piimä ja sekoita hyvin. Kaada seos laseihin ja pane jääkaappiin hyytymään. Koristele hyytyneet herkut kanelilla maustetulla omenasoseella.

Keittoa kipeälle kurkulle

Syksy tuo kylmää ja kurkkukipua, keitto vie molemmat. Tällä kertaa ketsuppilassa lusikoitiin avokadoa.

Avokadokeitto

4 avokadoa
1 prk (kevyt)ranskankermaa
2-3 dl vahvaa kanalientä (myös kasvis käy)
1 tl korianteria (kuivattua)
1/2 limen mehu
1/2 hienonnettu sipuli
1 yhden kynnen valkosipuli silputtuna
1/2 chili pilkottuna
mustapippuria
oliiviöljyä
(vettä)

Kuullota sipuleita ja chiliä öljyssä pannulla. Kaiva avokadoista hedelmälihat ja lisää ne kuuman kanaliemen ja limemehun kera kattilaan. Pane levy päälle ja lisää joukkoon kuullotetut sipulit, chili sekä mausteet. Kaada hetken kuluttua sekaan ranskankerma ja soseuta koko komeus hienoksi. Notkista keittoa tarvittaessa vedellä ja kuumenna tarjoulua varten.