Kokaten Koh Lantalla, osa 2: vihaset osterikastikkeessa

On se jännä, miten simppeleimmät sapuskat on yleensä niitä parhaita. Ehkä sen(kin) takia thaikeittiö on omaan makuun niin passeli: nopeasti ja helposti pyöräytettyjä taivaallisen maistuvia eväitä ne.

Tämän sapuskan valmistaminen kesti pilkkomisineen kymmenisen minuuttia. Herkulliset rehut voi tarjota joko lisukkeena tai sitten ihan sellaisenaan höyrytetyn riisin kera. Omommom. Laiskan (oikeampi termi lienee "mukavuudenhaluinen") kotikokin unelma.

Paistettuja vihanneksia osterikastikkeessa

(yhdelle)

1 lehti nuorta kaaleppia (mikä se

young kale nyt sitten onkaan, voinee korvata normilkaalilla)

pala porkkanaa (pilko koristeellisesti, jos jaksat askarrella)

3 limasientä (jelly mushroom)

1 lehti valkokaalia, pilko mukaan myös ruoti

1 minimaissi

2 kynttä valkosibbeä

2-3 rkl kookosöljyä (pääsääntöisesti kaikki thairuoka paistetaan kuulemma juuri kookosöljyssä)

2 rkl osterikastiketta

1 rkl soijakastia

1/2 tl sokeria

pippuria

loraus vettä

Pilko vihannekset lusikkaan mahtuviksi paloiksi ja mausta ne sokerilla, osterikastikkeella, soijalla ja pippurilla. Lämmitä öljy kuumaksi, heitä sekaan vihannekset ja vesi. Paista kaikkea pyöritellen minuutin, pari.

Matkakuumeisille muuten tiedoksi, että kokeilemani Koh Lantan kokkauskoulun sivut löytyvättäältä. Kursseille voi ilmottautua esimerkiksi resorttien ja paikallistin turistipuljujen kautta, ja kurssin hintaan sisältyy kuljetukset majapaikasta koululle ja takaisin.

Oma kokkauspisteeni. Aamukursseja suositummilla iltakursseilla ei ikkari paistopiste ole kuulemma itsestäänselvyys. Aikainen lintu siis ja sitä rataa.

Kokaten Koh Lantalla, osa 1

Niin. Se kokkauskurssi. Sellaiselle hinguin jo matkanvarausvaiheessa, onneksi seuralainen innostui myös. Erimoisia versioita järjestetään ainakin kaikissa suosituissa lomakohteissa, hinnat liikkuvat tyypillisesti parissakympissä (kalliimpiakin löytyy, jos hifistellä haluaa). Tapasimme matkan aikana mukavan tanskalaisperheen, jonka vanhemmat suosittelivat varmistamaan, jotta opettaja on natiivi. Fiksu vinkki, sillä yllättävän monen kurssin vetäjänä tuntui olevan länkkäri. Näillä kursseilla saatetaan laakata enempi tai vähempi fuusiosapuskaa, ei siis välttikseen sovi orgineelia kaipaavalle.

Omaan kokkausaamupäiväämme sisältyi kaikkiaan neljän sapuskan (plus yhden currytahnan) vääntö, kaikki kasviksia. Ja olipa kuulkaas ihana kokata, kun raaka-aineet olivat tuoksuvan tuoreita ja maku sen mukainen. Vähän jännää täällä kotomaassa kokeilla samaa seisoneista aineksista... Jonkinmoiseen sovellukseen pitäisi varmaankin ryhtyä, mutta millä näitä aineksia sitten muka korvaisi? Ideoita otetaan matkan varrella vastaan.

Tämä ensimmäinen sapuska syntyy nyt kuitenkin helpohkosti omien markettiemme tarjonnasta, joten rohkeasti pruuvaamaan. Saanko esitellä: paikallisten turvaruokien klassikko, pad thai.

Vege pad thai

(yhdelle)

riisinuudeleita

kourallinen ituja

2 rkl raastettua porkkanaa (ei pakollinen, mutta tuo kuulemma kivasti väriä)

pala marinoimatonta tofua kuutioituna

2-3 vartta kevätsipulia 2 cm:n paloiksi pilkottuna

1 muna

2-3 rkl öljyä

1 rkl soijakastiketta

1 rkl kalakastiketta

1 rkl pad thai -kastiketta (tämän voi varmasti korvata esim. chilikastilla)

1 tl sokeria

tarjoiluun:

limemehua

rouhittua maapähkinää

Kuumenna öljy vokkipannussa keskilämpöiseksi, lisää tofukuutiot ja anna niiden ruskistua. Riko kaveriksi muna. Munan kypsyttyä pane pannulle vedessä hiukan pehmitetyt riisinuudelit ja anna niille lämpöä. Mausta minuutin, parin päästä kastikkeilla ja sokerilla. Nosta lämpö korkeaksi, heitä pannulle idut, sipuli ja porkkanaraaste. Pyöräyttele pikaisesti. Tarjoile vastapuristetun limemehun ja murskattujen maapähkinöiden kera.

Kävin Thaimaassa. Söin.

Tuli loma, meni loma. Hyvä loma.

Aurinko ja ihanaa tuoretta, herkullista ruokaa. Kohteina Koh Lanta sekä Bangkok. Lantalla innostuttiin matkaseuran kera kokkauskurssille, josta lisää myöhemmin. Bangkokissa sen sijaan keskityttiin lähinnä asioiden ostamiseen sekä myös vähän syömiseen. Ja sen sanon, että jos ko. kaupungissa satutte liikkumaan, niin piipahtakaahan maistamassa Baan Khanithan eväitä. Kyseessä on toistuvasti maan parhaaksi thairavintolaksi nimetty paikka, jonka sapuskojen mauille on vaikea löytää adjektiiveja. Harmonisuus. Tulinen lempeys. Hyvää, niin hyvää. Kaksi ihmistä pisteli poskeensa päät ja jäljet reilulla kympillä. Enempi oltaisiin syöty, jos vatsa olisi vetänyt. Ommm.

Sitten tämän postauksen tärkeimpään kysymykseen: saako näitä Suomesta (ja jos, niin mistä):

Purkki sisälsi (söin jo kaikki) rapeita herneitä, joiden pinnalla oli suolaa ja sokeria ja öljyä. Toinen pakkausmuoto on pussi ja makuja oli useampia (nämä olivat ihan normeja vain). En ole ikinä rakastunut naksuihin näin kovin. Purnukan tyhjennyttyä on sieluni täyttänyt haikeus. Auttakaa....?

Lakkabellini uuden vuoden kunniaksi

Uuden vuoden juhlistaminen aloitettiin allekirjoittaneen huushollissa take away -sushilla sekä lakkabellineillä. Ei huono tapa haudata vanhentuneita kahtatoista kuukautta, vaikö?

Juhlinta jatkuu tästä etiäpäin ystävien seurassa ja muun muassa kattoterassilta käsin rakettien pauketta ihaillen. Kun humu hiukan laantuu, hyppään lentokoneeseen, ja liitelen palmujen alle. Palatkaamme asiaan tammikuun puolivälin tienoilla, jolloin kerron sitten Koh Lantan kuulumiset. Jepajee.

Hauskaa ja onnekasta ja ihanaa ja herkullista uutta vuotta kaikille!

Lakkabellini

kuivaa skumppaa (en raaskinut shampanjaa, käytin cavaa)

sulaneita ja mössööntyneitä pakastelakkoja

sokeria maun mukaan

Makeuta lakkasose maun mukaan. Kaada sose skumppalasien pohjalle ja täytä lasit kuohuvalla. Nauti hyvässä seurassa.

Joulutorttu, joka on sekä suolainen että makea

Sain lauman ystäviä kylään joitakin viikkoja sitten, (teko) syy juhlinnalle oli joulun lähestyminen. Ihmiset saivat glögiä ja piparia ja joulutorttua -niinkuin asiaan kuuluu. Koska luumu vähän jo kyllästytti, tongin aivokopastani uusia ajatuksia. Pähkäilyriihen lopputulemana oli samaan aikaan suolainen ja makea torttu, joka onnistui yllättämään iloisesti, ja katoamaan ennätysvauhdilla vatsaan. Namnamnam! Kokeilkaa, ennakkoluuloisimmat myös.

Suolaiset mutta makeat joulutortut

torttutaikinaa
paistonkestävää omppumarmeladia
sinihomejuustoa
munaa voiteluun

Teen, kuten luumutortut, mutta täytä ompulla ja kruunaa juustolla. Pistele poskeen ja anna navan paukkua.

Ja sitten ihan vaan semmoinen huomio, että miten ihmeessä joku voi muka osata koristella pipareita sillai nätisti ja onnistuneesti? Kokeiltiin kanssaeläjän kera ja kädet tärisi niin, ettei montakaan suoraa viivaa saatu aikaiseksi. Sitä paitsi tuli muutenkin vähän rumia (vaikkakin sympaattisia, ja vähän olen ylpeä kuitenkin, kun sastiin suoritettua).

Villisika-fenkolisalamimunakas

Hakaniemen halliin mennessään ihminen muuttuu villiksi. Pois alta rahavarojen ja vatsalaukun tilavuuden rajallisuus, nyt ostan ja syön! Poikkeusta ei tarvita sääntöä vahvistamaan. Näin myös eräänä lauantaina, jolloin perjantain juhlariento hieman painoi ja nälkä oli jokseenkin holtiton. Mukaan tarttui monenmoista vadelmaviinietikasta aurinkokuivattuihin tomaatteihin, pääosaan kuitenkin pääsi eksoottisuudellaan huomioni herättänyt villisika-fenkolisalami. Jos ei ole koskaan kokeillut, niin onhan jo aika. Tein munakkaan.

Jälkihuomautuksena haluan sanoa, että fenkoli tosiaan maistui. Vahvasti. Oikein hyvä, mutta pieni pala kerrallaan riittää, vakuutan.

Villisika-fenkolisalamimunakas

sopiva pala villisika-fenkolisalamia
8 luomumunaa
punasipuli
tilkka vettä
pippuria
(suolaa)
liraus sitruunamehua
maun mukaan tuoretta rosmariinia
Viipaloi salami, kuori ja lohko punasipuli ohuehkoiksi osiksi. Pane pannu kuumenemaan keskilämpöiseksi. Riko munat kulhoon, lorauta vettä ja sitruunamehua sekaan. Mausta pippurilla, rosmariinilla ja halutessasi myös suolalla (se salamikin on aika suolaista), sekoita hyvin. Heitä siat pannulle ja anna rasvan hiukan sulaa, lisää sipulilohkot ja pyörittele kaikkea, kunnes sipuli on jokseenkin kuullottunut. Kaada päälle munaseos ja hyydytä keskilämmöllä. Tarjoa esimerkiksi seuraavan salaatin kera.

Ihana oheissalaatti

erilaisia salaatteja (ainakin rucolaa) revittyinä
muutama varsi kevätsipulia silputtuna
kourallinen aurinkuivattua tomaattia pienittynä
reilusti vadelmaviinietikkaa
Sekoita kaikki keskenään. Älä säästele etikkakaatokättä, sillä etikka on yksi maailman parhaista keksinnöistä.

Melkein Sophia Lorenin pasta

Sain kivoilta ihmistiltä lahjaksi Sophia Lorenin Makuja ja muistoja -keittokirjan. Olen ihan kamalan huono lunttaamaan reseptejä kirjojen sivuilta, kokkaustyylini on ennemminkin anarkistinen. Kirjoja käydän lähinnä ideakeitaina ja nälänherättäjinä. Tällä kertaa kuitenkin poikkesin pirrastani ja otin lahjaopuksen kauniiseen käteen. Vaan eihän se sitten helppoa ollut. Italian löytäminen Alepan hyllyiltä nimittäin. Anjovista ei yllättäen löytänyt mistään, enkä myöskään osannut keksiä, millä olisin sen korvata. Ostin sitten sardelleja ja ne oli pahoja. Sileälehtistä persiljaa ei myöskään ollut (saako sitä muka jostain?), joten käytin normipyllyheinää. Eikä sekään nyt tietty läheskään samalta maistu. Lisäksi jääkaapistani puuttui suolaton voi, joten käytin pelkkää oliiviöljyä. Viimeinen tuskin makua pilasi, mutta sardellit olivat niin masentavia, että alkoi se pennekin lopulta ärsyttää: kuka onkaan mennyt keksimään niin epäkäytännöllisenmuotoisen pastan? Ei mahdu suuhun poikittain ja on muutoinkin sellainen haarukasta karkaava.

Myöhemmin huomasin, että anjoviksella Loren itseasiassa tarkoittikin sardellia. En ymmärrä vieläkään, olisihan tämän kai hyvää pitänyt olla...?

Ja niille kivoille ihmisille, joilta kirjan sain, tiedoksi: meinaan kokata opuksen sivuilta vielä jotain hyvääkin. Houkuttelevankuuloisia reseptejä siellä Sophia on ainakin kirjoittanut. Nam.

Lorenin Penne alla Puttanesca

suolaa
450 g penneä
4 anjovisfilettä valutettuna
2 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
3 rkl suolatonta voita
2-3 suurta tomaattia kuorittuna, siemenet poistettuna ja pilkottuna
1,2 dl kivettömiä, mustia oliiveja hienonnettuina
1 rkl kaprsiksia
3/4 dl sileälehtistä persiljaa hienonnettuna

Hienonna anjovikset ja valkosipuli tahnaksi. Kuumenna voi ja öljy pannulla ja paista tahnaa pari minuuttia keskilämmöllä. Lisää joukkoon tomaatit, oliivit ja kaprikset, kypsennä vartti. Valuta al dente pennet, ja kaada kastikkeen joukkoon. Tarjoile persiljan kera.